Hiukanko pitää vauhti ihmisen elämässä vaikka ei muuta tee kun töitä ja kotihommia. Ihan älytöntä ettei muka mitään ylimäärästä ehdi. Ja niistä kotitöistäkin sain vähän isännältä noottia, ihan ehkä syystäkin. Onko nämä nyt niitä ruuhkavuosia ja siitäkö se nimitys johtuu, kun ei kerkeä tehdä yhtään mitään kun on aina niin kiire jonnekin?
No piti tulla kuitenkin kertomaan väliaikatietoja tavotteesta. Yhtään pullaa en ole töissä syönyt. Oon kyllä ylpeä itestäni. Kuvittelin että se olis hankalampaakin olla ilman, mutta yllättävän helpolla on menty ohi vaan. Kotiinkaan en oo niitä ostanu kun oliskohan se vähän huijaamista sitten. Että ostanpa tässä töissä ollessani pullan ja syön sen vasta kotona niin pysyn tavoitteessa. Sitä paitsi sitten pitäis ostaa viis pullaa että kotiverottajatkin olis tyytyväisiä. Kalliiks tulis jo jos jatkuvasti tekis.
Arvatkaas muistanko nyt sitten niitä muita tavotteita. Olis pitäny käydä tarkistamassa. Olikohan karkkipäivästä jotain? Aika hyvin on namit pysyny poissa. Ei täysin, mutta paremmin kun aiemmin. Painoon en tiedä onko ollu vaikutusta kun ei ole tullu käytyä vaakalla. Se kun ei ollu tässä se pääpointti niin en oo jaksanu ravata.
Tänään lähti perheen poikakisulta lisääntymiskyky. Rassukka vieläkin ihan väsyksissä. Mutta nyt ei tarvii jännittää tuleeko tyttökisulle se aika vuodesta yllärinä, jollon olis jo ehkä myöhästä estellä pentujen saapumista. Sehän tästä olis vielä puuttunukin, kissanpennut. Kerran on mulla ollu pennut ja olihan vilskettä. Sillon ei ollu lapsia niin oli aikaa ja energiaa vielä hössöttää tuommosia. Vaan ei enää, keskellä suurta ruuhkavuosi aikaa. Nykyään on saavutus jos saa katsella yhen telkkariohjelman päivässä ilman että joku huutaa kymmenen minuutin välein että äiti! Ehkä tää helpottaa joskus. Kymmenen vuoden päästä on varmaan jo ihan toisenlaista?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti